Salossa on laskujeni mukaan kaupungin lisäksi kahdeksan yksityistä palvelutuottajaa. Yksiköitä on vieläkin enemmän. Erilaisia vanhuksille tarkoitettuja asuntoja tai asumispaikkoja on lähes 600.  On vuokra-asuntoja, tavallisia palveluasuntoja, tehostettuja palveluasuntoja niistä on n. 250.  Jokainen yksikkö on aikanaan perustettu yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. Yksityiset kun tarvitsevat myönteisiä lausuntoja lupien, rahoituksen tai rakentamisen onnistumiseksi. 

Yksityisten asunnoissa hoitopalvelut asukas voi kustantaa itse tai saada ne jonkun maksamana. Salon kaupunki ostaa palveluita puitesopimuksella tai palveluseteleitä myöntämällä. Sotelautakunnan toimintatietojen mukaan tammikuussa ostettiin 117 tehostetun palveluasumisen paikkaa, joista 29 palvelusetelillä.   Eli alle puolet tarjolla olevista. 

Salossa on siis pulaa määrärahoista, joilla paikkoja ostetaan yksityisiltä.  Tämä luo jatkuvasti painetta kaupungin omiin yksiköihin, joissa käyttöaste lautakunnan tilastojen mukaan näyttää olevan 100%, eli paikat ovat jatkuvasti täynnä.  Omasta kokemuksestani tiedän, että yksityisten paikoissa tilanne ei ole näin. Kaupunki sijoittaa määrärahojen mukaan, ei sen mukaan miten yksityisissä yksiköissä on vapaita paikkoja. Vanhus voi joutua odottamaan vuodeosastolla, vaikka paikka yksityisessä palvelukodissa odottaisikin vapaana ja palvelusetelikin olisi myönnetty, vielä pitää määrärahaa olla vapaana.  Määrärahoja vapautuu kuoleman kautta, eli toisen kuolema on toisen paikka. 

Uskon, että yksityiset olisivat kiinnostuneita nostamaan asuntojensa/hoitopaikkojensa hoitotasoa ja auttamaan Salon kaupunkia ongelmassa. Lisäpaikkojen tarve ei kuitenkaan ole satoja, vaan kymmeniä. Palvelukeskus Ilolansalossa ainakin on mahdollista hoitaa palvelutalonkin asukkaat ympärivuorokautisesti,  omissa asunnoissaan. Asukkaan ei ole tarve muuttaa minnekään. Palvelut tuodaan omaan kotiin, jopa saattohoitoon asti.   Tämä on ymmärtääkseni tavoitteena vanhustenhuollon palveluissa, kun puhutaan välimuotoisista palveluista.  Seinät eivät ketään hoida, vaan hoitohenkilökunta, josta on Salossakin jo pulaa.  Sitäkin varten olisi tärkeää varmistaa, että kaikkien olemassa olevien yksiköiden koko kapasiteetti olisi täydessä käytössä, ei vajaakäytöllä tai epätarkoituksenmukaisessa käytössä.  

Toinen asia on kaupungin omien yksiköiden nykyaikaistaminen ja laadun parantaminen asukkaiden ja henkilökunnan hyväksi.  Ei voi olla tätä päivää, että vanha ihminen, toimintakyvyn heiketessä joutuu muuttamaan omasta kodistaan ja jakamaan pienen huoneen tuntemattoman henkilön kanssa loppuelämänsä ajan. Valvontaviranomaiset edellyttävät yksityisyyden suojan nimessä jokaiselle oman asuinhuoneen, kun myöntävät lupia yksityisten toimintayksiköille. 

Tiivistäen - pulaa Salossa on määrärahoista ja hoitohenkilökunnasta – ei niinkään hoitopaikoista. 

Anne Juntti, toiminnanjohtaja Salva ry, Palvelukeskus Ilolansalo

Kirjoitus on alkujaan julkaistu Salon Seudun Sanomien mielipidepalstalla 1.4.2021.