Kun Salon Telttapoikien kuorma-auto keskiviikon aamuauringossa kaarsi Suomen parhaalle torille, mieleeni palasi väkisin Annen (Juntin) edellisiltapäivänä esittämä kysymys; onkohan tästä tullut hieman liian iso tilaisuus meille? Meidän, eli Salva ry:n, käsistä torilla oli runsaat 50 salolaista näytteilleasettajaa, ravintola, esiintyjiä, muotinäytöksiä, eri alojen ammattilaisia puhumassa sekä kaikkein tärkeintä, arviolta 1500 messukävijää tutustumassa tarjontaan ja tapaamassa ystäviään.

Lokakuussa tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun astuin ensimmäistä kertaa sisälle Ilolansalon tiloihin. Monta vuotta aivan Salon keskustassa toiminut Palvelukeskus oli tuolloin itselle vieras. Kuluneet yksitoista kuukautta ovat tehneet joitain asioita tutuiksi, mutta tuskinpa menee työpäivää, ei ainakaan -viikkoa, ettei jokin kysymys tulisi vastaan johon täytyy pyytää apua työkaverilta. 

Yksi asia jonka olen oppinut, ovat juuri nämä Annen mainitsemat ”liian isot tapahtumat” ja kuten hän itse asian mainitsi ”me vaan tehdään näitä.” Uskomattomaltakin tuntuvat tempaukset toteutuvat, kun päättää ne toteuttaa. Oli kyse sitten välittävästä vanhustyöstä, seniorimessujen järjestämisestä tai vaikka palvelukeskuksen perustamisesta.

Varmasti monta asiaa on vielä parannettavana tämänkin kertaisissa Seniorimessuissa. Aina on parannettavaa. Illalla, tyhjältä torilta kotiin kävellessä, tuli silti väkisin pieni hymy huulille; ihan kivahan tätä oli tehdä. Ensi vuonna taas.

Pasi Mäenpää palveluneuvoja