Työurani Ilolansalossa alkoi vuonna 2004 keväällä, kun huomasin sanomalehdessä ilmoituksen. Ilolansaloon haettiin vapaaehtoisia kurssitettavaksi Ilolansalon ystäväksi.
Itselläni oli elämäntilanne ensimmäistä kertaa sellainen, että ei ollut töitä. Olin kuukauden ollut työttömänä ja päätin jotain tehdä. Koulutukseltani olin ravintolakokki ja työni kaupassa oli loppunut. Joten aikaa oli vapaaehtoistyöhön.

Kävin ystäväkurssin, mutta työttömänä ei tarvinnut enää olla, kun Ilolansaloon tulin.

Ilolansalon keittiön emäntä Elina Tuominen kysyi minua sairaslomansijaiseksi keittiölle. Olin noin kuukauden verran Ilolansalon keittiöllä sijaisena ja ehdin tekemään yhden reissun vapaaehtoisena asukkaiden kanssa laivalla avustajana. Siihen loppui vapaaehtoistyö.

Ilolansalon jälkeen olin töissä muualla, mutta olin ilmoittanut kiinnostukseni hoitotyöstä ja ammatinvaihdosta. Aikoinaan olin omia isovanhempiani auttanut lapsesta saakka ja vanhustenhoito tuntui sen takia kiinnostavalta ja tärkeältä työltä.

Vuoden 2005 alussa aloitin Ilolansalossa lähihoitajan opinnot oppisopimuksella. Hoitotyö tuntui heti mukavalta, olen aina ollut sosiaalinen ja edellisissäkin töissäni ihmisten kanssa tekemisissä. Oli kuitenkin paljon opittavaa. Kävin työssäoppimisjaksot muualla kuin Ilolansalossa, näistä jaksoista sain paljon lisäoppia. Vuonna 2007 kesällä valmistuin lähihoitajaksi, olen ensimmäinen oppisopimuksella valmistunut lähihoitaja Ilolansalossa.

Valmistumiseni jälkeen sain paikan kotihoidossa, ensin sijaisena ja myöhemmin vakinaistettiin. Työtehtävät olivat silloin aika lailla erilaisia kuin nykyään. Me hoitajat siivosimme paljon asiakkaiden luona, ja meillä oli paljon käyntejä myös Ilolansalon ulkopuolelle. Tuli monet ikkunat pestyä, laitettua ruokaa, leivottua, kitkettiin porkkanamaata ynnä muuta sellaista, mitä ei enää tänä päivänä tehdä. Nyt hoitajan työ on enimmäkseen perushoitoa ja pieniä kodin askareita.

Olen aina pitänyt opiskelemisesta, joten jatkoin opiskelua työn ohella. Kävin Kaarinassa Livian järjestämän Muistisairaiden hoito- ja kuntoutustyönkoulutuksen. Tämä kesti vuoden verran. Muistisairaudet alkoivat kiinnostaa, kun tuli tunne, että haluan ymmärtää muistisairaan elämää paremmin. Olin kylläkin opiskeluajan edelleen kotihoidossa hoitajana, jossa ei niin paljon muistisairaita ole kuin meidän palvelukodeissa.

Sitten tuli johtajalta työtarjous, kun Ilolansalon uusi puoli valmistui. Meille oli vuotta aiemmin valmistunut toinen palvelukoti Aino. Aino-kodin sairaanhoitaja oli siirtymässä palvelutalon puolelle vastaavaksi sairaanhoitajaksi ja minulle tarjottiin Aino-kodin vastaavaan hoitajan paikkaa.

Olin muutaman päivän miettinyt asiaa ja otin paikan vastaan. Minusta tuli lähiesimies ja vastaava. Oli paljon opittavaa ja asioiden hoitoa oman hoitotyön ohella. Olin muutaman vuoden Aino-kodin vastaava hoitaja ja sinä aikana lähdin taas lisää opiskelemaan työn ohella. Opiskelin Vantaalla Varian ammattiopiston ja Suomen psykologisen instituutin järjestämän muistihoitajan koulutuksen. Pidin työstäni vastaavana hoitajana, vaikka välillä olikin aikamoista ”haipakkaa”.

Organisaatiomuutos tuli Ilolansaloon ja minusta tehtiin muistihoitaja. Muistineuvola vastaanottoa pidän kerran kuussa, mutta teen siitä välilläkin kontrollitestejä meidän asukkaille. Muistineuvolaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä, jos on huolissaan omasta muistista tai sitten omaiset ottavat yhteyttä. Usein tulee yhteydenottoja myös meidän sairaanhoitajan kautta. Teen myös hoitajan töitä, jossa voin tehdä huomioita meidän muistisairaiden asukkaiden voinnissa. Yksi tärkeä työtehtäväni on hoitaa meidän sotainvalidien ja veteraanien asioita. 

Aloitin jälleen tänä syksynä työn ohella opiskelun. Olen lähihoitajana suuntautunut vanhustyöhön, nyt suuntaudun lisäksi vammaistyöhön. Ilolansalossa on asukkaita, joilla on esimerkiksi MS-tauti, Parkinson, aivoverenkierronhäiriöitä, vammautuneita onnettomuudessa yms. joihin haluan lisäoppia.

Olen todella kiitollinen työnantajalleni Salva ry:lle, että olen päässyt opiskelemaan lisää. Olen myös kiitollinen siitä, että työtäni on arvostettu. Olen saanut Innovaatio-palkinnon ja tänä vuonna minut valittiin Vuoden työntekijäksi.

Kirsi Haapala, muistihoitaja