Olin itse talvilomalla, kun korona nousi uutisotsikoihin. Aluksi yksittäiseltä tuntunut tapaus ehti viikon sisällä levitä niin laajalle, että lomaperjantaina sain, osittain jo odottamanikin puhelun; Salvan nettisivuille pitäisi päivittää tiedote, kuinka palvelukeskuksessamme toimitaan poikkeuksellisissa oloissa. Se oli ensimmäinen hetki, kun virus tuntui todelliselta.

Itselläni ei ole suurempaa kokemusta sotealasta. Vajaat neljä vuotta Ilolansalossa ovat joka päivä opettaneet jotain uutta, mutta edelleen alan termit ja toimenpiteet ovat monilta osin vieraita. Enkä pidä sitä ongelmana. Meillä työskentelevät ammattilaiset, jotka tietävät mitä tekevät. Minun tehtäväni on päivittää verkkosivut (ja pari muuta pikku juttua).

Tämä kävi ilmi myös loman jälkeisenä maanantaina. Virus oli alkanut saada maailmanlopun elkeitä, ei vähiten kiitos tiedotusvälineiden. Aamulla istuin Palvelukeskuksemme varautumisryhmän kokouksessa. Rehellisesti sanoen, kevyt pelko huusi pääni sisällä. Turhaan.

Tilanne oli epäselvä ympäri maailman. Silti meillä tehtiin ratkaisuja saatavilla olevien tietojen perusteella. Erityisesti Helin ja Tainan rauhallinen ja selkeä ilmaisu toivat jonkinlaisen maltin tilanteeseen. Palaverin jälkeen tuntui, että ehkä maailma ei lopu vielä tähän päivään.

Eristyksen aikana moni asukkaistamme harrasti liikkumista kävelemällä Palvelutalomme käytävillä. Asukkaille jaettiin myös erillisiä ohjeita kotijumpan harjoittamiseksi.

Alkujaan tarkoitus oli nauttia maljat kesälle kerroksittain yhdessä, mutta suunnitelmat muuttuivat. Anu ja Hannele kiertämässä jokaisen ovella viemässä kesän toivotuksia raparperimehun muodossa. Samalla näimme, että jokainen on kunnossa kotioloissaan. 

Tärkeä ennaltaehkäisy

Viimeiset pari kuukautta olemme tehneet tehostetusti erilaisia toimenpiteitä viruksen ehkäisemiseksi. Meille henkilökunnalle on annettu ohjeita kuinka toimia. Omalla kohdalla asia näkyy käsidesin käytöllä mahdollisimman usein, sekä käsien pesemisellä huolellisesti useita kertoja päivässä. Hoitajille se on luonnollista, mutta itseäni piti välillä muistuttaa. Tuntuikin hieman hölmöltä, miksei tätä ollut aikaisemmin tehnyt näin huolella, ottaen huomioon kuinka paljon olen tekemisissä asukkaidemme kanssa. Asia on tärkeä jokavuotisen influenssan ja muiden tautien estämisessä.

Palvelukeskuksemme desinfiointia on tehostettu entisestään. Puhdistuksen ammattilaisemme pyyhkivät yleisiä pintoja, kuten kaiteita ja hissien pintoja usein, sekä tekevät vuoroja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hengityssuojaimet otimme käyttöön varhaisessa vaiheessa. Jokainen on varmasti uutisissa nähnyt millainen haloo suojainten etsiminen on ollut valtion tasollakin. Täytyykin nostaa hattua Tainalle, joka on saanut varmistettua meille riittävästi tarvikkeita. Vaikka taskukokoisia käsidesipulloja ei välillä ollut saatavilla, tai oli desinfiointiainetta, joka kuivattaa ihon, ainakin sitä oli.  

Hoitajamme ovat käyttäneet urhollisesti hengityssuojaimia työssään pian kolme kuukautta. Hattua pitää nostaa myös heille. Työ, joka ei muutenkaan ole kevyimmästä päästä, on tehty vielä hieman vaikeammaksi. Tärkeää on muistaa, että tämä kaikki tehdään ihmisten auttamiseksi.

Erilaisia käytännön asioita sai huomata päivittäin. Kahvilamme laajensi perustarvikkeiden myyntiä, ettei asukkaidemme tarvitse käydä kaupungilla. He myös siirtyivät laskuttamaan ilman maksupäätettä, kontaktien vähentämiseksi. Ravintolamme aloitti pöytiin tarjoilun ja hoitajien lisäksi tarjoilussa ovat auttaneet muun muassa siivoojamme sekä toimintaterapeuttimme. Ravintolasalimme paikkoja harvennettiin ja samalla pöydät asetettiin pitkittäin, jotta etäisyys vierustoveriin pysyy riittävänä. Etenkin pöytien kääntäminen oli yksinkertainen, mutta paljon vaikuttanut tekijä. Ruokaa on välillä saattanut joutua odottamaan tovin, mutta asukkaat ovat olleet maltillisia.

Melko pian suljimme myös ulko-ovemme ulkopuolisilta kävijöiltä. Itselleni tämä tuotti lisää työtä, kun ulko-ovella sai käydä vastaanottamassa jokaisen postin toimituksen ja ruokalähetyksen, mutta toisaalta se toi varmuutta asukkaillemme. Kiitos pitää myös antaa omaisille, jotka ovat ymmärtäneet, ettei rajoituksia tehdä kenenkään kiusaksi. Niiden tarkoitus on suojella läheisiämme. Yleisesti suhtautuminen on ollut positiivista ja kannustavaa. 

Mikko ottaa tilauksen vastaan ravintolamme asiakkaalta. Pöytiin tarjoilu on saanut ymmärrystä asukkailtamme ja kiireisimpinäkin hetkinä on jaksettu odottaa.

Asukkaille on suositeltu julkisten tilojen välttämistä, viruksen leviämisen estämiseksi. Kotona syövien osuus on kasvanut eristyksen aikana merkittävästi. Lounaat menevät rutiinilla Marjaanan ja Marjatan käsissä asukkaidemme koteihin.

Hiljaiset käytävät

Viime vuonna meillä kävi liki 100 eri esiintyjää. Sen lisäksi on toistakymmentä viikottaista virike- ja liikuntaryhmää sekä tärkeinä tapaamispaikkoina yhteiset ruokailut ja saunavuorot. Suurin osa tästä toiminnasta on avoinna kaikille ja tilaisuuksissa yleisönä on muitakin kuin talomme asukkaita.  Nämä kaikki katosivat lähes yhdessä yössä. Aulamme tussitaulu kertoo aina päivän ohjelman. Kun normaaliaikaan siihen tuskin mahtuu kaikki päivän tapahtumat, viimeiseen pariin kuukauteen on riittänyt nimipäiväsankarien ja hyvän päivän toivotusten kirjoittaminen.

Kun muutama viikko oli eletty hiljaiseloa, sitä suorastaan ihmetteli, kuinka kaikki viriketoiminta on ehditty järjestää. Vaikka toimintaa ei ollut, oli silti jatkuva kiire päällä. Suuri kiitos toiminnasta kuuluu vapaaehtoisillemme, jotka ovat monien virikeryhmiemme vetäjinä. Onkin ollut mukava kuulla eristyksen aikana myös heistä. Moni on kysellyt, kuinka Ilolansalossa on pärjäilty ja on jo varovaisesti tiedusteltu, koska pääsee jatkamaan ryhmän vetämistä. 

Ryhdyimme palauttamaan asukastoimintaa varovaisesti touko-kesäkuussa. Ensimmäisten joukossa olivat konsertit ja jumpat sisäpihalla. Parvekkeille ja ulos kerääntyneet asukkaamme olivat mielissään, kun arki tuli takaisin. Bingo ja muutama muu viikottainen ryhmä palasivat ohjelmaan kesäkuun alussa turvavälit huomioiden. Kävijämäärissä näkyy kuitenkin selvää laskua. Voi olla, että monet ovat edelleen kotonaan turvassa. Kevään kävijämäärien kerääminen ei onnistu itsestään. Asukkaita pitää kannustaa osallistumaan toimintaan ja muistuttaa viriketoiminnan tärkeydestä oman jaksamisen kannalta.

Fysioterapeuttimme Johanna ohjaa parvekejumppaa sisäpihallamme. Olemme kannustaneet asukkaitamme eri tavoin pysymään liikkeessä koko kevään ajan. 

Pentti osallistuu parvekejumppaan oman asuntonsa parvekkeelta.

Uusi normaali

Rajoituksia purettiin Valtioneuvoston, aluehallintoviraston ja THL:n toimesta viimeinen kuukausi. Toistuvasti odotukset ikäihmisten osalta tuottivat pettymyksen. Viikottaiset varautumisryhmämme tapaamiset harventuivat, koska mitään uutta ei ollut kerrottavana. Odotimme vain, että ohjeistukset muuttuisivat myös Palvelukeskuksemme osalta.

Lopulta lievennyksiä tuli myös meille. Ensin vierailut sallittiin ulkotiloissa ja ravintolamme palveli taas ulkopuolisiakin asiakkaita, mutta rajoitetusti. Kesäkuun lopulla pääsimme takaisin miltei normaaliin, kun ravintolassa saa taas itse ottaa ruuan ja vierailut palvelutaloon ovat mahdollisia. Edelleen kuitenkin henkilökuntamme käyttää hengitysuojaimia ollessaan läheisessä kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa. Palvelukotimme, ympärivuorokautisen hoidon yksikkömme, on edelleen suljettu ulkopuolisilta käynneiltä.

Tilanne on pysynyt koronan suhteen rauhallisena palvelukeskuksessamme koko ajan. Tästä täytyy kiittää työkavereita, jotka jatkoivat arkea normaalisti, esimiehiä, joilta saattoi kysyä apua kaikenlaisiin kysymyksiin sekä asukkaita ja omaisia, jotka ymmärsivät tilanteen. Jossain vaiheessa aloitamme tapahtuneiden läpikäymisen. Jotain parannettavaa löytyy varmasti, mutta se on vain hyvä asia. 

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei korona ole vielä ohi. Turvavälistä ja käsihygieniasta muistuttavat julisteet voivat jonain päivänä poistua seiniltämme, mutta jokaisen on hyvä huolehtia omasta -ja toisten- terveydestä.

Pasi, palveluneuvoja

 Hoitajamme Henkka on valvonut oviamme kevään ajan. Hän sai kiitosta asukkailta turvallisuuden tuomisesta. Ovemme avautuivat kesäkuun lopussa.