17.4.2020 minulla tuli täyteen 20 vuotta Salvan palveluksessa. Tuon merkkipaalun saavuttaminen sai minut väkisinkin muistelemaan menneitä. Muistan vieläkin miten ylpeä, innostunut ja jännittynyt olin saatuani uuden, täysin edellisistä työtehtävistäni poikkeavan työpaikan. Erilaista oli myös työpaikka yhdistyksessä, vaikka olin aina ajatellut työskenteleväni sairaalassa, kuten siihenkin asti. Kysymys oli aluksi määräaikaisesta projektityöntekijän työstä. Raha-automaattiyhdistyksen (nykyisin STEA) rahoittamassa projektissa kehitimme Kotikuntoutuksen liittyviä palveluita.

Kukapa olisi osannut ennustaa, että Ilolansalossa laitetaan ulko-ovi lukkoon eikä asukkaita päästetä edes saunaan.  Tähän on ollut pakko ryhtyä, jotta voidaan estä koronaviruksen leviämistä.  Olemme joutuneet murheellisina sulkemaan myös ravintolamme muilta kuin asukkailta ja henkilökunnalta.  Esiintyjät ja myyjät sekä asukastoimintammekin on peruutettu toistaiseksi.  Vierailijoiden muut kuin hoitokäynneillä on kielletty. Kaikenlainen kanssakäyminen on siirretty vähintään turvavälin päähän.  Silti olemme onnekkaita ja turvassa -mielestäni. 

Olen kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelija. Ilolansalo on tarjonnut minulle isoja mahdollisuuksia. Koulun ohella saan tehtyä sijaisuuksia Ilolansalon kotihoidossa ja olen päässyt työssäoppimaan oppisopimuksella. Olen tyytyväinen, että Ilolansalo antaa opiskelijoille mahdollisuuden tienata koulun ohella rahaa ja samalla saamaan lisää kokemusta lähihoitajan työstä.

Lopusta löydät visan kysymykset ja vastaukset.

Salossa, Palvelutalo Ilolansalon perinteisessä Salvavisassa koettiin torstaina dramaattinen loppuratkaisu. Kova neljän tiimin välinen kisa ratkesi vasta varsinaisten kisakysymysten jälkeen ylimääräisellä kysymyksellä – ja siinäkin todella niukasti!

Kisa sujui varsin tasaisissa merkeissä alusta loppuun vaikkakin kärkipari oli hieman muista joukkueista erossa.

Viime kesänä yritin kuumeisesti etsiä itselleni kesätyöpaikkaa, mutta tuloksetta. Olin juuri valmistunut ylioppilaaksi Salon lukiosta ja tulevaisuuteni oli täysin avoin. Sattumalta törmäsin postilaatikolla naapuriini, joka on Salva ry:n hallituksen jäsen. Puhuimme kesätöistä ja hän kertoi, että Ilolansalossa olisi tarvetta kesätyöapulaiselle. Pistin heti hakemuksen ja ilokseni sain kesätyöpaikan.

Salva 20 vuotta oli teemana päättyneellä vuodelle. Päätimme juhlia sitä koko vuoden iloisesti, huumoria viljellen ihmisten kanssa kaiken muun työn lomassa.  Moni suunniteltu juttu toteutui ja moni jäi odottamaan tulevia juhlavuosia.  Vuoden aikana kokoonnuimme monet kerrat Ilolansaloon nostamaan maljaa ja usein ”kyytipoikana” oli musiikkia.  Ravintolasali Ilolansalossa saatiin useasti täyteen asukkaita, omaisia, jäseniä ja muita ystäviä, kauempaakin … yhteisöllisyyttä viljeltiin.

Elämä on syntymä, kuolema ja vaihe siinä välissä. Koko sen vaiheen ajan opetellaan ihmisenä olemista. Yritetään ymmärtää, mitä tapahtuu ja miksi, mihin täällä pyritään. Lisääntyykö ymmärrys elämästä, kun kovin yritetään? Sepä on kiperä kysymys, jota voi pohtia niin omakohtaisesti kuin laajemminkin. Oman ymmärrykseni tilaa en oikein osaa arvioida. Pitää pohtia ensin yleisemmin. 

Hain ensin neljään siviilipalveluspaikkaan. Osa hylkäsi, osa ei edes vastannut. Lopulta löysin Ilolansalon hallinnon puolelta vapaan paikan. Olin iloinen, koska oli turhauttavaa, kun mikään paikka ei hyväksynyt minua sivariksi.

Ensimmäinen viikko sivarina oli sekava. Tuli paljon asiaa kerralla, joka piti muistaa. Ymmärtäähän sen kyllä, sillä pakko siihen rytmiin oli jotenkin tottua. Eikä se sinänsä haittaa, koska aina löytyi ihmisiä, joilta voi kysyä apua. Palvelus on lähtenyt lopulta käyntiin ihan mukavasti ja nopeasti.

Vajaan kuukauden kuluttua, syyskuun neljäntenä päivänä Salon torilla, sillä Suomen parhaalla, järjestetään taas Seniorimessut. Messut ovat jo viidettä kertaa ja torikin on vakiintunut tapahtumapaikaksemme. Tänä vuonna teemana on varaudu vanhuuteen ja kaiken muun ohjelman lisäksi lavalla nähdään itse Mikko Alatalo.

Porissa syntyneenä ja synnyttäneenä tunnen luontaista rakkautta porilaiseen elämänmenoon. Kesällä heinäkuussa se näkyy parhaiten. Tänäkin vuonna siirryin työstä lomalle SuomiAreenan ja Pori Jazzin siivittämänä. Kuuntelin monia keskusteluja, mm. vapaaehtoisuudesta, miten heitä saadaan ja miten heistä huolehditaan. Yksinkertaisin konsti on pyytää tulemaan vapaaehtoiseksi, kertoi tutkija. Kääntäen, syy miksi joku ei toimi vapaaehtoisena on se, että kukaan ei ole pyytänyt -vielä! Jatkossa katsonkin erityisen tarkkaan ympärilleni ja kutsun mukaan. Salvalla on vapaaehtoistehtäviä kaikille!